Tulikipunan on show-off blogi Mannun kädentaidoille. Erilaiset käsillä tehdyt jutut ovat aina olleet osa omaa elämää. Swappien maailmasta tietty omien teoksien esittely ja kuvaaminen/scannaaminen on tullut tutuksi, mutta nyt tuntui siltä että olisi kiva saada muutakin tekelettään taltioitua, vaikka vain itselleen muistona. Kun en ole sellainen että osaan kauheasti itselleni tehdä ja omista kädentuotoksista on ollut aina helppoa luopua, kun on ajatellut että niillä voi ilahduttaa muitakin joten suurin osa tekemistäni jutuista lähtee lahjoiksi luultavasti vastaisuudessakin. Anteeksi jo etukäteen asianosaisille. Toisaalta nyt kun on oma mökki ja pieni puutarha jossa saa oman makunsa mukaan remontoida, järjestellä, kuokkia, suunnitella ja mietiskellä, tätäkin prosessia olisi mukava saada taltioitua jollain tavalla.

Oikeasti Tulikipunan on minun ja mieheni kennelnimi, jonka suojissa meidän olisi jossain vaiheessa tarkoitus kasvattaa schipperkejä. Joten ehkä jossain vaiheessa blogiin ilmestyy myös mustia mykkyröitä. Nimi on napattu Kalevalasta ja suomalaisista kansantaruista, joista erityisesti ylä asteella olin kiinnostunut. Kun Louhi on varastanut Väinölästä auringon, ylijumala Ukko iskee miekallaan uuden auringon alun, kipunan. Ilman immen pitäisi keriä kipunasta uusi aurinko, mutta kipuna tipahtaa ja putoaa taivaankansien läpi Tuurin tupaan ja tappaa Tuurin lapset. Tuurin vaimo karkoittaa kipunan loitsullaan ja kipuna tippuu järveen. Väinämöinen näkee kipunan tippumisen ja lähtee noutamaan sitä saadakseen tulen. Järvestä Väinämöinen kalastaa kalan, joka on niellyt kipunan. Kipuna kuitenkin karkaa taas ja aiheuttaa metsäpalon jossa myös Väinämöinen meinaa saada surmansa. Väinämöinen kuitenkin ottaa palavan kannon josta hän vie Väinölään uuden tulen.